Kirjoittaja on Tilastokeskuksessa Tilastolliset menetelmät -vastuualueen esimiehenä työskentelevä entinen moodilainen, joka valmistui maisteriksi vuonna 2006.

1. Tärkeintä ei ole mitä olet opiskellut, vaan mitä osaat!

Potentiaalista työnantajaasi ei niinkään kiinnosta, mitä kursseja olet käynyt tai mitä arvosanoja olet saanut. Oleellisin kysymys on, mitä olet oppinut! Esimerkiksi ensimmäisen vuoden opintojen saldon voi ilmaista kahdella tavalla:

- Olen käynyt tilastotieteen perusopinnot, - siihen kuuluu tilastotieteen johdanto- ja jatkokurssi. Niiden lisäksi suoritin data-analyysin kurssin. Sain kaikista kursseista parhaan arvosanan! - Pystyn esittämään aineistoja visuaalisesti siten, että laajasta tietomassasta saa hyvän kokonaiskuvan. Osaan laskea ja tulkita keskeisimpiä tilastollisia tunnuslukuja – R:n tilastollisen tulosteen lukeminen sujuu minulta luontevasti! Osaan myös sovittaa aineistoon yksinkertaisen regressiomallin, estimoida parametreja ja testata muutamaa tilastollista hypoteesia.

On kai selvää, kumpi tapa on vakuuttavampi? Jokaisen opiskelijan tulisi säännöllisesti kelata, mitä osaamista kursseista on jäänyt käteen. Opiskele elämää, älä koulua varten!

2. Tee paljon harjoitustöitä

Työhaastattelussa pärjää, jos pystyy lyömään pöytään empiirisen harjoitustyön, joka kuvaa omaa osaamista. Tee empiirinen harjoitustyö (ja tee se hyvin!) aina kun se on mahdollista. Tällä tavoin pystyt luomaan itsellesi vaikuttavan osaamisportfolion. Loppujen lopuksi työnantajaa kiinnostaa tietää, millaista dataa olet käsitellyt, millä menetelmillä ja millä välineillä.

3. Opettele ainakin kaksi tilasto-ohjelmistoa

Tilasto-ohjelmistot ovat osa tilastotieteilijän kielitaitoa: mitä enemmän ja paremmin niitä osaa, sitä helpompi on päästä työelämään kiinni. Vastaavasti, jos tuntee pari tilasto-ohjelmistoa, voi kolmannen oppia melko helposti.

Minusta loppuvaiheen tilastotieteen opiskelijan tulisi osata käyttää kahta tilasto-ohjelmistoa. Niistä toinen saisi olla SAS tai R. Ensimmäisen softan käytön opettelu voi olla yllättävän raskas urakka, mutta siihen kannattaa panostaa. Tilasto-ohjelmistojen käyttö kannattaa aloittaa heti ensimmäisenä vuonna.

4. Opettele puhumaan tilastotieteestä

Kannattaa varautua siihen, että tulevat työkaverisi eivät ole lukeneet tilastotiedettä jatkokurssia pidemmälle. Sinun täytyy siis pystyä puhumaan muuttujista, jakaumista, parametreista ja faktoreista for dummies–tasolla. Tilastotieteen johdantokurssin laskareiden vetäminen harjaannutti minua puhumaan tilastotieteen termeistä yleistajuisesti.

Toinen hyvä keino parantaa viestinnällisiä valmiuksiaan on kirjoittaa tilastollisia juttuja (aine)järjestölehtiin. On myös tärkeää, että osaat puhua opinnoistasi muidenkin, kuin moodilaisten kanssa.

5. Käy ekskursioilla, opintomatkoilla ja vierailuluennoilla

Tilastotieteilijän työelämäkenttä hahmottuu parhaiten tekemällä vierailuja potentiaalisten työnantajien luo. Samalla tulee pohdittua, mitkä asiat kiinnostavat itseään! Työhakemukseen on kiva kirjoittaa hakevansa duunia, koska sai paikasta hyvän kuvan järjestön ekskulla.

Ekskursioilla ei kannata tehdä ohareita. Mikään ei ole niin noloa kuin se, että vierailuun saapuu kuusi osallistujaa ilmoitettujen kuudentoista sijaan.

6. Muista terve ammattiylpeys!

Loppuvaiheen tilasto-opiskelijana olet kovempaa valuuttaa, kuin ehkä arvaatkaan. Varaudu neuvomaan ja auttamaan kollegoita, joilla on pitkä työhistoria ja merkittävä asema työyhteisössä.

Muista myös, että olet harjoittelijana ja uutena työntekijänä täysvaltainen työyhteisön jäsen. Hyvä tilastotieteilijä tuntee datansa ja ohjelmistonsa, mutta hyvä työntekijä on sellainen, joka kehittää työpaikkaansa laaja-alaisesti. Mieti, miten muuttaisit työpaikkasi kulttuuria, tapoja ja toimintamalleja – tuo ajatuksesi rohkeasti esiin!

Faiz Alsuhail