Ihmisten irvikuvia, katkera kolmiodraama, dialogeja jotka venyvät tajunnanvirtaisiksi monologeiksi. Kaurismäkeläistä surrealismia parhaimmillaan? Ei, kyseessä Sunspring –niminen lyhytelokuva, jonka on käsikirjoittanut – kyllä, algoritmi.
Algoritmi, joka kutsuu itseään nimellä Benjamin on entrepreneur-teknologisti Ross Goodwinin ja elokuvantekijä Oscar Sharpin yhteistyöstä syntynyt maailman ensimmäinen automaattinen käsikirjoittaja.
Siinä missä Tyyppiarvon sivullakin esittäyvän ja twitterissä seikkailevan Markovin ketjulla raksuttavan StubbBotin lähimuisti esikuvalleenkin uskollisesti reistailee, Benjaminin koneen alla nakuttaa monimutkaisempi algoritmi, jolle koulutuslupauksenkaan muistaminen ei olisi ongelma. Benjamin taustalla on erityinen neuraaliverkko, puheen- ja tekstintunnistuksessa käytetty Long Short Term Memory Recurrent Neural Network.
Output-käsikirjoitusta varten Benjaminiin ajettiin lähdeaineistona pitkä liuta tunnettujen scifielokuvien käsikirjoituksia. Sunspringiä voikin pitää eräänlaisena keskimääräisenä scifielokuvana, sillä Benjamin on pyrkinyt tunnistamaan toistuvia kuvioita rytmityksen, sanavalintojen ja kokonaisten kappaleiden suhteen.LTSM vahvuuksiksi katsotaankin kyky ennustaa laajempia kokonaisuuksia, kuten kokonaisia kappaleita yksittäisten sanojen sijaan.
Scifielokuvissa onkin ilmeisen tyypillistä ihmetellä ilmiöitä ja käsitellä outoja asioita, nimittäin useasti Sunspringissäkin toistuva vuorosana on ”Ei, en tiedä mitä tuo on”.
Katso Sunspring-lyhytelokuva seuraavasta Youtube-upotuksesta:
https://www.youtube.com/watch?v=LY7x2Ihqjmc
Kaikkea ei tekoälykään täysin hanskaa. Nimet osoittautuivat hankaliksi, ja ne jouduttiin muuttamaan lähdeaineistossa yksittäisiksi kirjaimiksi. Siltikin Benjaminin onnistui nimetä kaksi kolmesta päähenkilöstä H:ksi. Sharp ehkä ylitti ohjaajan mandaattinsa nimeämällä toisen H2:ksi, mutta katsojalle tämä riskinotto lienee suotuisa.
Sunspring ja itse ilmiön päätähti Benjamin tuovat varmasti positiivisella ja pelkoja karsivalla lähestymistavallaan uutta pöhinää tekoälykeskusteluun, joka on luonnollisesti linjassa Moodin kymmenvuotisstrategian tavoitteen kanssa: korvata 2025 mennessä kansanedustajat algoritmeilla.
Juttu on kirjoitettu Ars Technicassa 9.6.2016 julkaistun artikkelin pohjalta. Lue alkuperäinen artikkeli täältä.