“Käyttökelpoista, ei mielenkiintoista. Hemmetin tylsä, mutta hyödyllinen. Hyödyllistä ja ihan kiinnostavaa, itse en vain tajua”.

Näin vastattiin vuosi sitten ilmestyneen Tyyppiarvon I/2015 toimituksen tekemissä haastatteluissa Kaisatalossa, jossa kysyttiin muiden alojen opiskelijoiden mielikuvia tilastotieteestä.

Vielä reilut kymmenen vuotta sitten vastaukset olisivat kuitenkin voineet olla vielä tylympiä: “Turhaa kaavojen pyörittelyä ja keskiarvojen laskemista. Valhe, emävale, tilasto”. Tämä on sinänsä ymmärrettävää - tilastotiede ei tehnyt itsestään erityistä numeroa. Ja silloin harvoin, kun teki, show’n taso oli luokkaa viime lauantain Saturday Night Live.

- Valtiotieteen pakollinen tilastotieteen johdantokurssi oli ennen sellaista keskiarvojen laskemista eri tavoilla. Se oli ollut varsinkin sivuaineopiskelijoille puuduttavaa ja vaikeaa, vaikka tilastotiede on mahtavaa, sanoo yliopistonlehtori ja tilastotieteen dosentti Kimmo Vehkalahti.

Tilastotiede tarjoaa menetelmäpohjan kaikelle empiiriselle tutkimukselle. Sen avulla voidaan ymmärtää ja hallita satunnaisuutta ja sen vaikutuksia ja satunnaisuutta taas ilmenee kaikkialla. Kysymyksessä on siis tärkeä ja kiehtova tiede.

Niille, jotka haluavat viedä tilastotiedettä tieteenalana eteenpäin, on tärkeää ymmärtää menetelmien matemaattiset taustat perinpohjaisesti. Soveltajalle tilanne on kuitenkin eri. Hänelle tärkeintä on ymmärtää milloin ja miten tilastotieteen työkaluja voidaan käyttää ja miten niiden antamia tuloksia tulkita.

Vehkalahti otti vuonna 2008 vetoonsa juuri tuon monille ennenaikaista hiustenlähtöä tuottaneen johdantokurssin ja päätti uudistaa sen täysin. Tavoite oli tehdä jossain määrin sama temppu, jonka Stephen Hawkingin kirjakustantaja opetti fyysikolle - jättää kaavat toisille luennoille, sillä jokainen kaava puolittaa lukijakunnan.

- Uudistetulla kurssilla olen onnistunut aika monelle vakuuttamaan, että tilastotiede ei ole tylsää, Vehkalahti sanoo.

Viime kesänä Vehkalahden visio tieteenalan ilosanoman levittämisestä sai lisää vauhtia. Kaikki alkoi sähköpostiviestillä avoimen yliopiston johtajalta Jaakko Kurhilalta. Tämän haaveena oli tehdä tilastotieteen johdatuskurssista MOOC, eli massiivinen kaikille avoin verkkokurssi (massive open online course).

Elokuussa 2015 projekti lähti käyntiin. Kurhilan ja Vehkalahden kemiat synkkasivat, ja kurssin kehitysprosessi laitettiin liikkeelle vauhdilla. Meilinvaihdon jälkeen siirryttiin Vehkalahden työhuoneeseen valtiotieteellisen tiedekunnan tiloihin, missä avauskohtaus oli kuin hieman siirappisesta Hollywood-elokuvasta.

- Jaakko sanoi minulle: “Jos sä olet tommonen, niin mulla on unelma: että tämä MOOC on valmis viikonloppuna”. En tiedä vieläkään, millainen sitten olin, mutta vastasin, että “unelmasi kävi juuri toteen. Kurssi on valmis, mun päässäni”, Vehkalahti muistelee nauraen.

Jo samana iltana Vehkalahti oli hankkinut videoryhmän kuvaamaan kurssille esittelyvideon. Seuraavalla viikolla järjestettiin kuuden tunnin kuvaussessio, joka tiivistettiin alle kahden minuutin mittaiseksi videoklipiksi.

tilastomooc2015 from VHS on Vimeo.

- Oli selvää, ettei kurssi tule olemaan sataprosenttisen valmis kokonaisuus, mutta ei sitä kannattanut jäädä hiomaan täydelliseksi. Sanoin opiskelijoille heti, että tämä kurssi kehittyy matkan aikana.

Kurssialueelle rekisteröityi yhteensä 1000 ihmistä ja suorituksia on tähän mennessä kertynyt noin 500, mikä on hieman enemmän kuin aiempina vuosina. Suurin osa oli aiempien vuosien tapaan juuri valtiotieteellisen tiedekunnan pakollisia opintoja suorittaneita, mutta moni oli mukana ilman suoritustavoitetta, puhtaasta kiinnostuksesta tai uteliaisuudesta. Kurssin avoimuus tarjosi esimerkiksi lukiolaisille mahdollisuuden tutustua yliopisto-opiskeluun tai työssäkäyville tilaisuuden päivittää tietojaan. Joka tapauksessa 1000 ihmistä oli antanut tilastotieteelle mahdollisuuden.

Vehkalahden mukaan MOOC-tyyppisten kurssien tuominen ihmisten saataville on yksi tilastotieteen tapa vaikuttaa yhteiskuntaan.

Tilastotiedettä aiemmin vaivannut huono maine on ollut paljolti tieteenalan oma vika. Johdantokurssien kaavapyörittelyt ovat olleet monelle opiskelijalle myrkyllinen lähtökohta.

- Tietoyhteiskunnassa kyky lukea tilastoja on elintärkeä kansalaistaito. Meille esitetään valtavat määrät informaatiota nimenomaan tilastoina, Vehkalahti sanoo.

Samaa mieltä oli myös Tiede-lehden kolumnisti, teoreettisen fysiikan tutkija Teppo Mattsson, joka muutama viikko sitten vaati blogissa tilastotieteen opettamista kaikille.

- Ensinnäkin moni opettaja ei itse osaa edes tilastotieteen alkeita. Tähän on onneksi tehokas ja ilmainen lääke: uusi, kaikille avoin tilastotieteen johdantokurssi verkossa Helsingin yliopiston järjestämänä, Mattsson kirjoitti.

Jos Tyyppiarvo tekee kymmenen vuoden päästä gallupin Kaisatalon aulassa, ehkä tilastotiede koetaan jo hyödylliseksi JA hauskaksi.