Työelämäblogi: Petri Tiihonen kehoittaa olemaan työnhaussa rohkea

Petri Tiihonen
Petri Tiihonen

Olin aina pitänyt matematiikan ja fysiikan opiskelusta, joten lukion jälkeen oli selvää millä polulla jatketaan. Aloitin teknillisen fysiikan opinnot Otaniemessä vuonna 2002, mutta se tie jäi kahden vuoden mittaiseksi. Halusin jatkaa matematiikan parissa erilaisella painotuksella, joten aloitin tilastotieteen opinnot valtsikassa syksyllä 2004. Se valinta osoittautui onnistuneeksi ja valmistuin maisteriksi hitaasti mutta varmasti joulukuussa 2013.

Minulla ei ollut opintojeni alussa erityistä näkemystä, mihin suuntaan haluaisin tilastotieteen lukemista painottaa. Ensimmäiset biometrian kurssit olivat mielenkiintoisia, joten lopulta melkein kaikki syventävät opintoni olivat biometrian kurssipaketista. Suoritin aikasarja-analyysin ja surveymetodiikan opintoja vain muutaman yksittäisen kurssin.

Olin oikein tyytyväinen pääaineopintojeni kursseihin. Sivuainevalinnoissa olisi ollut sen sijaan paljon parannettavaa. Matematiikan laajempi C-oppimäärä oli hyvä valinta, mutta kansantalouden appro oli minulle täysin hyödytön. Jälkikäteen mietittynä olisin lukenut enemmän tietojenkäsittelytiedettä. Tietokannat ja koodaaminen olisivat auttaneet minua todella paljon töissä, joihin olen päätynyt. En ole koskaan ollut, enkä tule koskaan olemaan mikään superkoodari, joten kaikki asiaan liittyvä oppi jo opiskellessa olisi ollut eduksi.

Vedin opiskelujeni ohessa tilastotieteen johdantokurssin laskuharjoituksia parin vuoden ajan. Se voidaan varmaan laskea työurani aloitukseksi. Ihan oikeissa päivätöissä aloitin vuonna 2007, kun pääsin tutkimusassistentiksi silloisen Kansanterveyslaitoksen (nykyään Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) rokotusohjelmayksikköön. Kesätöiden jälkeen jatkoin tuntityösopimuksella, ja hieman myöhemmin minut vakinaistettiin kokopäivätöihin. Olin samoissa tehtävissä aina vuoden 2014 alkuun asti.

Töihin pääsy ei ole aina vaikeaa. Minut rekrytoitiin rokotusohjelmayksikköön nimittäin konkreettisesti kotisohvalta. Olin toiminut Moodin hallituksessa aikaisemmin pienemmissä viroissa, mutta olin puheenjohtajana vuonna 2007. Sen perusteella puolituttu vanhempi opiskelija soitti, että heidän yksikköönsä tarvittaisiin työvoimaa. Ainejärjestön puheenjohtaja ei voi kuulema olla täysin saamaton nahjus, joten olin ehdokaslistan kärjessä. Suosittelen siis kilpailemaan tulevien vuosien puheenjohtajan tittelistä 🙂

Rokotusohjelmayksikössä työryhmämme toimenkuvaan kuului tehdä tutkimusta uusien rokotteiden mahdollisesta lisäämisestä kansalliseen rokotusohjelmaan. Tutkittavia kysymyksiä oli paljon: kuinka paljon nykyinen tilanne ilman rokotusta rasittaa terveydenhuoltoa, kuinka paljon rokotusohjelma muuttaisi tilannetta jne. Suurin yksittäinen projekti oli papilloomavirusrokotteen, eli HPV-rokotteen, mahdollinen lisääminen rokotusohjelmaan. Samalla selvitettiin viruksen aiheuttaman kohdunkaulan syövän seulontaohjelmaa ja sen kehittämistä. Projektin pääkohdat saatiin valmiiksi vuonna 2013, ja lopputuloksena rokote lisättiin rokotusohjelmaan ja ohjelma toteutetaan rokottamalla kaikki 11–12- vuotiaat tytöt. Edellisen Tyyppiarvon työelämäblogin kirjoittanut Maiju Pankakoski käsittelee omassa väitöskirjassaan sattumalta samaa aihepiiriä.

Valmistuin maisteriksi samoihin aikoihin kuin HPV-projekti saatiin valmiiksi, joten oli aika miettiä uusia haasteita. THL:n toistuvat YT-neuvottelut ja toimintojen supistaminen helpottivat osaltaan päätöksentekoa.

Olen ollut helmikuusta 2014 lähtien tilastotieteilijänä yrityksessä nimeltä Autovista (Grey-Hen Oy). Tuotamme hinta-arvioita käytetyille autoille matemaattisella mallilla. Tämän perusidean ympärille on rakennettu suuri määrä erilaisiin kysymyksiin vastaavia tuotteita. Oma roolini liittyy pääasiassa laadunvarmistukseen. Meillä on paljon SAS-koodiin pohjautuvia päivittäisiä prosesseja, joihin liittyvät ongelmat täytyy saada ratkaistua mahdollisimman nopeasti. Työnkuva on siis periaatteiltaan hyvin erilainen kuin omat kokemukseni julkisessa tutkimuslaitoksessa. Asiakas maksaa informaatiosta, ja informaation täytyy olla ajantasalla sekä oikein. Muuten asiakas etsii rahoilleen parempaa vastinetta muualta.

Olen tyytyväinen nykyiseen toimenkuvaani. Kokonaistyöajasto käytän noin 80% valmiina olevien SAS-prosessien ylläpitoon ja pieneen fiksaukseen. Loput 20% menee uusien prosessien parissa, riippuen aina asiakkaan tarpeesta. Olenkin huomannut, että hyvä työryhmä sisältää erilaisilla vahvuuksilla varustettuja työntekijöitä. Osa tekee usein toistettavia rutiinitoimenpiteitä. Osan tehtävät ovat kuten minulla, eli sekaisin rutiinitehtäviä ja uuden kehittämistä. Tämän lisäksi tarvitaan myös niitä intohimoisia superkoodareita, jotka luovat uutta ja antavat yritykselle mahdollisuuden saada uusia tulovirtoja.

Työnhaussa suosittelen olemaan rohkea. Minua ei nimittäin palkattu Autovistalla siihen virkaan mitä olin alunperin hakemassa. Ensisijainen työtarve oli mainostamalleni intohimoiselle superkoodarille, enkä minä vastannut tarvetta. Jo työhaastettelussa tuli kuitenkin ilmi, että saattaisin olla sopiva henkilö mahdollisesti myöhemmin avautuvaan paikkaan. Niinhän siinä myös kävi. Minulla onkin sellainen mielikuva, että esimerkiksi “data scientist” nimikkeellä on tällä hetkellä hyvin töitä tarjolla. Paljon erilaisia tehtäviä hyvin erilaisilla aloilla. Näihin tehtäviin on toki paljon hakijoita esim DI-papereilla, mutta tilastotieteen tutkinnolla ollaan myös aivan eturivissä.

Tällä hetkellä elän keskellä puolivuotisjaksoa ilman SAS-koodausta, sillä olen isyyslomalla ja palaan töihin tammikuussa 2017. Pieni irtiotto työelämästä tekee kaikille hyvää jossain vaiheessa työuraa.

Jätä eka kommentti!

Kommentoi

Älä huoli, sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*